YOU CAME HERE FOR A REASON

Kuukausi: syyskuu 2016

I-H-A-N-A RAW CAKE.

I-H-A-N-A RAW CAKE.

Tässä tuleepi ohje miun ja Heinin taiteilemaan ihanaan kookos-mansikka-maapähkinävoi-cookiebite-raakakakkuun. Niin hyvää on, ettei sanotuksi saa. Heinin blogissa myös muita aivan ihania reseptejä, joten käykäähän tsekkailemassa. :)! Superfoodit, joita kakussa olen käyttänyt ovat täältä (Foodin:in).     POHJA 2dl raakasuklaacashewpähkinöitä 3dl superfoodmixiä (sis. taateli, viikuna, gojimarja, […]

W E L L N E S S     W E E K E N D

W E L L N E S S W E E K E N D

Hei rakkaat,   Tässä postauksessa jaan teille muutaman  superterveellisen ja ihanan reseptin rauhallisiin aamuihin ja kerron vähän fiiliksiä  myös viikonlopun tunnelmista ystäväni luota. Oli ehkä tämän vuoden mielettömin extempore- wellness -viikonloppu, vaikka kyse oli loppujen lopuksi vain arkisesta hengailusta uuden ystäväni kanssa. Ehkä tämän viikonlopun […]

HALOO HELSINKI.

HALOO HELSINKI.

Hei ystävät,

Tovi on mennyt edellisestä kuulumis-postauksesta mutta yksinkertaisesti en vain ole ihminen, joka jaksaa kirjoittaa, jos ei ole fiilistä kirjoittaa aitoa tekstiä. Mielestäni jokaisesti tekstistä, joka on luotu pakonomaisena pullana jää vain paskanmaku suuhun, joten nyt ensimmäistä kertaa muuton jälkeen tuli rauhallisempi fiilis ja aito halu ja hyvä olo kirjoittaa enemmän kuulumisista.

Lähdin Joensuusta junalla Helsinkiin noin 3 vk sitten. Olin haaveillut olevani tuossa junassa monta kertaa aikaisempien vuosien aikana. Voin kertoa, että itkin kuin pieni lapsi omassa pikku penkissäni, kun katselin ohi lipuvia maisemia. Kai kävin läpin päässäni jonkinlaista 11 vuoden pikakelausta siitä ajasta, kun elin ns. Joensuun tyttönä. Yleisurheilu Katajassa, harrastuksen päättyminen, valmentamisen aloittaminen, valmennettavat, ystävät, kouluvuodet, koulukiusaaminen, kirjoitukset, ensirakkaus, ero, fitnessmatka, masentuminen, itsetunto-ongelmat, yliopistovuodet ja miljoona muuta asiaa. Tavallaan ei tuntunut miltään mutta tavallaan tuntui todella pelottavalta. Lopulta kuitenkin tiesin ,että minun oli tarkoitus istua tuossa junassa en edes nähnyt muuta vaihtoehtoa tai parempaa paikkaa olla, vaikka se haikeutta ja kyyneleitä herättikin. Joensuu tietyllä tapaa esti minua elämästä sitä elämää mitä halusin. En ollut sieltä kotoisin ja se tuntui jotenkin samalta kuin olisin muuttanut maahan, jossa kukaan ei ymmärrä puhumaasi. En sopinut siihen muottiin mihin minun olisi pitänyt sopia ja lopulta en halunnut edes sopia siihen.

img_7123

 

 

 

Minut on otettu Helsingin huomaan niin paljon paremmin vaikka en tuntenut täältä aluksi juuri ketään. Ohikulkijat ovat jakaneet kanssani elämänopetuksia samalla,  kun olen ollut ulapalla siitä mihin suuntaan pitäisi mennä. Olen puhunut tämän 3 viikon aikana niin ranskaa, englantia kuin ruotsiakin enemmän kuin viimeisen 5 vuoden aikana yhteensä. Olen oikein halunnut työntää itseni kansainvälisiin tilanteisiin, jotta kehittyisin ja oppisin vieläkin paremmaksi puhujaksi.

Olen kokeillut uusia ravintoloita,käynyt elämäni ensimmäistä kertaa venetsialaisissa, oppinut töissä superfoodeista järkyttävän läjän arvokasta tietoa,  kävellyt uusia reittejä kaupungista kotiin, purskahtanut itkuun onnesta ja endorfiinihumalasta meren rannalla juostessa, käynyt jopa treffeillä (kyllä, nunna, joka uskoo Disneylandin rakkaustarinoihin on uskaltautunut myös tämän sortin epämukavuusalueelle), opetellut käyttämään kaasuhellaa, eksynyt erittäin pahasti pyörän kanssa Espoon pikkusaarille ennen Tapiolaa, räjäyttänyt renkaan kaatosaateessa Lauttasaaren tienoille ja nauranut epäonnelleni hullun naurua niin, että minua epäilty vähintään aineiden käyttäjäksi tai Niuvanniemestä karanneelta naisen alulta.

dsc_0280-1

 

 

Toissa viikonloppuna olin myös kouluttautumassa Espoon Korpilammella visioiden, unelmien tavoittelun, päämääräisen työskentelyn ja yrittämisen tiimoilta. Koulutus oli joka lantin väärti. Sain paljon insipraatioita siihen miten kehittää itseäni henkisesti paremmaksi Lauraksi. Miten työstää omia tunteita, visioita, ajatuksia konkreettisiksi tavoitteiksi ja tosiasioiksi. Olen kehittänyt itseäni henkisesti myös kirjallisuuden ja webinaarien avuilla. Nämä asiat ovat olleet hurjan tärkeitä tässä ns. kasvukipujen prosessissa, mitä olen viimeaikoina käynyt läpi. Raivopunttien heiluttelun ja proteiinipyörremyrskyjen sijaan olen syöttänyt täällä ollessani energiaa ennen kaikkea aivoilleni ja ajatuksilleni.

 

 

img_7126

 

Pitemmittä puheitta minulla on täällä hyvä  ja levollinen olla tänään ja tässä. Tunnen sisälläni valtamerenkokoisen voiman, joka vain odottaa pääsyään vapaaksi ja heittäytymään valloilleen siinä asiassa mistä löydän oman potentiaalini toteutuvan parhaalla mahdollisella tavalla. Aion jatkaa visiointiani ja etsintää luottavaisena kokeilemalla uusia asioita ja heittäytymällä myös epämukavuusalueen hellään huomaan. Olla luottavainen ja positiivinen tulevan suhteen ja uskoa siihen, että jokaisella tietyllä tapahtumalla on jälkeenpäin katsottuna ollut minulle aina jokin tietty merkitys. Löytää myös epäonnistumisista esiin ne mahdollisuuden siemet ja käyttää niistä käteen jääneet opit myöhemmin voimavarakseni.

Tulee varmasti toki vielä useita päiviä millon tekisi mieli ottaa sikari huuleen, viinilasi käteen ja miettiä, että mitähän hellua tästä elämästä vielä tulee, mutta en aio silti ottaa niistä sen hetkisistä ahdistuksen ajatuksista liikaa tarpeettomia paineita. Antaa siis tunteiden tulla ja mennä.

Vähän alle parin viikon päästä jäänkin sitten ihan omilleni tähän yksiööni, kun ihanana seuranani ollut parhaan ystäväni pikkusisko Enni pääsee muuttamaan omaan asuntoonsa. Uskon, että siinä vaiheessa alkaa vasta tämä oma arki muodostua vielä paremmin mutta en suinkaan pelkää sen kohtaamista. Päivä kerrallaan ja avoimin mielin odotan tätä syksyä ja sen mukanaan tuomia uusia tuulahduksia.

dsc_0349

 

 

Rauhoittavaa ja leppoisaa viikkoa ihanat.

Rakkaudella,

Laura.